Niin kuin meidän kaikkien, myös lapsen ja vanhemman temperamentit voivat olla täysin erilaiset. Me olemme jokainen yksilöitä, omaamme erilaisia luonteenpiirteitä ja olemme omanlaisia. Tässä postauksessa kerron, mitä temperamentilla tarkoitetaan, miten temperamenttierot voivat vaikuttaa lapsen sekä vanhemman väliseen suhteeseen ja minkälaisia temperamenttieroja meidän perheessä on ja miten se näkyy.
Mitä tarkoitetaan temperamentilla?
Temperamentti kuvaa ihmisen synnynnäistä tapaa toimia ja käyttäytyä. Temperamentti on pohjana luonteenpiirteille, jotka muovautuvat meille temperamentin sekä ympäristön yhteisvaikutuksesta. Luonteenpiirteiden muovautumiseen vaikuttaa ennen kaikkea perheenjäsenten vuorovaikutus sekä kasvatustavat. Tässä korostuu se, että lapsi hyväksytään juuri sellaisena kuin on, eikä lapsen toimintaa tai luonteenpiirteitä lähdetä muuttamaan vanhemman omien mieltymyksien takia.
Temperamentti kuvaa ihmisen käyttäytymis- ja reagointitapoja. Joku on luonnostaan rauhallinen ja toimii tilanteissa harkiten. Kun taas toinen on vilkkaampi ja lähtee tilanteeseen kuin tilanteeseen harkitsematta.
Miten temperamenttierot voivat vaikuttaa perheen sisällä?
Lapsen ja vanhemman temperamenttierot voivat vaikuttaa heidän väliseen vuorovaikutukseen. Vanhemman voi myös olla hankala löytää lapselleen sopivia kasvatuksellisia toimintatapoja jos temperamentit eivät olekaan samankaltaisia. Jos vanhemman temperamentti on pohjimmiltaan rauhallinen ja harkitseva, voi lapsen vilkas ja harkitsemattomampi temperamentti yllättää. Toisaalta se voi myös olla virkistävää vanhemman tasaiselle temperamentille.
Tärkeintä olisi kuitenkin, että lapsi hyväksytään juuri sellaisena kuin on. Yhdessä lapsen kanssa opitaan ja löydetään pikku hiljaa parhaimmat ja sopivimmat toimintatavat.
Meidän perheen temperamenttieroja
Itse aloin enemmän miettimään ja pohtimaan meidän lasten temperamentteja ja luonteenpiirteitä, kun kuopus syntyi meidän perheeseen. Esikoisen ollessa pienempi ei tullut kauheasti mietittyä näitä asioita, koska esikoisella ja minulla on melko samankaltaiset temperamentit. Olemme temperamentiltamme rauhallisia. Hänen kanssa myös vauvana muodostui melko nopeasti ja helposti tietty päivärytmi.
Kuopuksen temperamentti on taas sitten enemmän isänsä kaltainen. On vilkkaampi ja fyysisesti menevämpi. Vauva-aikaan hän ei olisi malttanut nukkua ja sylissä ollessaan tykkäsi, että ollaan liikkeessä. Ei ollut monia kertoja, että olisi saanut istua vauvan kanssa rauhaksiin sohvalla. Hänen kanssa oli myös enemmän hakemista unirytmin yms. löytymiseen.
Meidän arjessa joissain tilanteissa lapsille sopii erilaiset toimintatavat. Tähän voisin jakaa esimerkkinä meidän iltarutiineista. Esikoisen kanssa ennen iltatoimia on ollut toimivaa ottaa jotain rauhallista tekemistä. Tällä hetkellä hän yleensä kuuntelee äänikirjaa ja mm. piirtää samalla ennen iltatoimia. Kuopuksen kanssa ennen iltatoimiin rauhoittumista on hyvä ottaa jotain tekemistä, jolla saa purettua energiaa, esim. puolapuilla kiipeilyä tai jumppaa. Näin hän saa purettua ylimääräisen energian ja on helpompi rauhoittua yöunille.
Olen itse oppinut monia eri asioita meidän perheen temperamenttierojen myötä ja kasvatukseen liittyvät erilaiset toimintatavat ovat löytyneet vähitellen. Meidän perheessä lapset saavat olla sellaisia kuin ovat, heidän luonteenpiirteensä hyväksytään ja niitä tuetaan heidän parasta ajatellen. On ihanaa nähdä kuinka lapset omaavat omanlaisia luonteenpiirteitä ja ovat temperamentiltaan erilaisia. Vanhemmuus on melkoinen kasvun matka ja ihanaa, että myös lapsemme kasvattavat meitä vanhempia. 💚
Tällaisia ajatuksia tällä kertaa! 😊 Kiva, jos luit tänne asti ja jaa ihmeessä ajatuksiasi kommentteihin 💜
-Saara