Lapsen kuulluksi tuleminen ja osallistaminen ovat tärkeä osa lapsuutta. Omissa kasvatuksellisissa arvoissa niin kotona kuin työssäni koen erityisen tärkeäksi sen, että lapset saavat äänensä kuuluviin. Tässä postauksessa tulen kertomaan, mitä asioita huomioin, jotta lapsi tulee kuulluksi. Miten se näkyy meillä kotona sekä työssäni varhaiskasvatuksen lastenhoitajana.
Mitä tarkoitetaan lapsen kuulluksi tulemisella?
Itse näen lapsen kuulluksi tulemisen niin, että lapsikin saa vaikuttaa elämäänsä, tekemisiinsä, yhteisiin asioihin sekä hänellä on mahdollisuus toteuttaa itseään monilla eri tavoin. Kun lapsi tulee kuulluksi, hän kokee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Hänenkin sanomisilla ja tekemisillä on jokin merkitys. Häntä ja hänen ajatuksiaan arvostetaan. Aikuinen antaa myös tilaa lapsen toiveille ja mielipiteille.
Lapsen kuulluksi tuleminen ei katso ikää
Ihan pienestä pitäen lapsella on oikeus tulla kuulluksi. Jos lapsella ei ole vielä sanoja, hän varmasti esittää omia ajatuksiaan, tunteitaan, mielipiteitään yms. muilla keinoin. Tässä vanhemman tai lapsen kanssa työskentelevän onkin hyvä havainnoida lasta ja hänen ilmaisujaan, jotta oppii tunnistamaan, mitä lapsi tarkoittaa. Tähän esimerkkinä, kun lapsi tuo sinulle kirjan, luultavasti hän haluaisi, että aikuinen sitä lukee hänen kanssaan yhdessä. Kun aikuinen alkaa lukemaan kirjaa lapsen kanssa, lapsi on tullut kuulluksi. Tällaisia tilanteita olen itse kokenut monesti työssäni. Toinen hyvä esimerkki, kun lapsi osoittaa esineitä, kirjan kuvia, leluja yms. hän luultavasti toivoo, että aikuinen sanoittaa hänelle mikä hänen osoittamansa asia on tai haluaa tutkia lelua tarkemmin. Näin lapsi saa äänensä kuuluviin.
Päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä on erityisen tärkeää lapsen havainnoiminen. Heillä ei välttämättä löydy sanoja kertomaan, mitä haluaisivat tehdä tai mistä pitävät. Havainnoida voi esim. lapsen leikkejä, mitä leikkejä lapsi yleensä leikkii, mitkä lelut häntä kiehtovat, mistä lauluista hän innostuu. Näin löydämme lapselle mieluisia asioita, joissa voimme tukea ja antaa lapselle tilaa itsensä toteuttamiseen.
Miten meillä kotona toteutuu lapsen kuulluksi tuleminen?
Meillä kotona lapset ilmaisevat omia toiveitaan ja haaveitaan moniin asioihin liittyen. Näitä sitten kuullaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lasten toiveita saattaa esiintyä myös ei suoranaisin tavoin, esim. leikeissä tai toisten kanssa jutellessa. Siellä saattaa tulla mainintoja esim. leikkeihin tai askarteluihin liittyviä, joita sitten poimin ja toteutetaan.
Esikoinen osaa neuvotella asioista ja se taito on oikeasti hyvä hoksauttaja myös itselleni. Näissä hetkissä on hyvä kuulostella lasta. Onko oikeasti minun ohjeistus/neuvot tilanteessa tarpeellisia vai voisiko asiat tehdä toisin. On ollut useampia hetkiä, kun esikoinen on ilmaissut vastaväitteen tai alkanut neuvottelemaan, jonka myötä ollaankin päädytty eri tapaan toimia. Ja näin lapsi on tullut kuulluksi. Ja tässä en tarkoita sitä, että lapsi määrittelisi uusia sääntöjä tai jokaisessa asiassa hän saisi tehdä valinnan. Lähinnä huomautan, että joskus vanhemman ohjeistus/sääntö/rajoittaminen ei välttämättä olekaan tarpeellista.
Kuulluksi tuleminen näkyy meillä kotona myös esim. vaatteiden valinnoissa. Lapset saavat monesti itse valita vaatteensa vaatekaapistaan. Tämän myötä he tulevat kuulluksi ja saavat ilmaista itseään. Nämä tuovat sitä merkityksellisyyden tunnetta lapselle. Yhtenä päivänä kyselin esikoiselta haluaisiko hän kokeilla legoilla maalaamista ja esikoinen siitä innostui. Kuopus ei innostunut ja toivoi, että saisi askarrella sydämen. Kysyin miten hän haluaisi sen askarrella ja halusi minun leikkaavan kartongista sydämen ja itse maalata sitä vesiväreillä. Kuopus sai toteuttaa oman toiveensa ja tuli kuulluksi.
Miten lapsen kuulluksi tuleminen näkyy työssäni?
Päiväkodissa lapset juttelevat ja kertovat omia ajatuksiaan ihan päivän perustoimintojen (ruokailu, pukemistilanteet) ohessa ja sieltä monesti itse nappailen lasten ajatuksia ja toiveita, joita sitten toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Lasten havainnoiminen on yksi tärkeä keino varhaiskasvatuksessa, jotta ensinnäkin oppii tuntemaan lapsen paremmin sekä sen avulla saa tärkeitä tietoja, jotta lapsii tulee kuulluksi. Yhteiset tuokiot ovat myös hyviä hetkiä jutella lasten kanssa, kysellä heidän mielipiteitään sekä kiinnostuksen kohteitaan ja hekin pääsevät vaikuttamaan varhaiskasvatuksen arkeen.
Lapsen tulee tulla kuulluksi myös tunteidensa myötä. On hyvä kuulla lasta esim. ristiriitatilanteissa ja ymmärtää tilanteessa jokaisen lapsen tunteet sekä mielipiteet. Lapsi ilmaisee itseään myös tunteiden myötä ja tunteille tulee antaa tilaa. Lapsia voi osallistaa päiväkodin arjessa mm. leikkitaulun avulla. Leikkitaulussa on kerrottu kuvilla, mitä leluja ryhmässä on ja lapsi voi niiden avulla kertoa mitä haluaisi tehdä. Jossain päiväkodissa on ollut käytössä myös kuvilla kerrotut leikkitilat eli lapsi voi itse kertoa missä tilassa haluaa leikkiä.
Kun lapsi tulee kuulluksi, hän on osallisena yhteistä elämää. Elämä on lapsenkin näköistä elämää. ❤
Ihanaa tämän viikon viimeistä päivää! 😊
-Saara