Lapsen sosiaaliset taidot alkavat kehittyä jo vauvasta. Kun vanhempi kommunikoi vauvan kanssa ja on vuorovaikutuksessa ilmein, elein sekä puhuen, oppii vauvakin vuorovaikutustaitoja. Kun vauva ilmaisee omaa kommunikointia etsien katsekontaktia tai itkien ja vanhempi tähän reagoi, on sillä vaikutusta vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.
Vauvan eroahdistus ja vierastaminen osa sosiaalisia taitoja
Vauvoilla saattaa olla vierastamispätkiä sekä eroahdistusta vanhemmista. Näissä tilanteissa aikuisten on hyvä olla ymmärtäväisiä sekä mennä tilanteiden mukaisesti. Nämä kehitysvaiheet ovat myös osa lapsen sosiaalisten taitojen oppimista. Kun vauva kokee eroahdistusta, on tärkeää tehdä tilanteet turvalliseksi ja kertoa myös vauvalle mitä tapahtuu. Välillä vanhemman onkin oltava pois vauvan luota, mutta nämä hetket luovat vauvalle positiivisia oppimiskokemuksia, koska vauva näkee, että hänen vanhempansa palaa takaisin. Vauvan kanssa voi leikkiä myös piiloleikkiä, niin hän huomaa, ettei vanhempi mihinkään katoa.
Vauvan vierastamista voi koittaa helpottaa eri tavoilla. Jos vauvalla on vierastamisvaihe ja hän ei halua olla muiden lähellä tai mennä sukulaisen syliin, on hyvä tutustella pikkuhiljaa ja vähän kauempaa. Vauva voi olla oman vanhemman sylissä ja katsella vierasta omaan tahtiin. Pikkuhiljaa voi siirtyä lähemmäs ja mennä tilanteessa vauva edellä. Kun vauva itse hakee kontaktia, vanhempi antaa siihen mahdollisuuden. Sitten voikin kokeilla jo syliin menemistä. Tärkeää on vanhemman rauhallinen, lempeä sekä turvallinen suhtautuminen tilanteeseen. Varsinkin, jos vauva alkaa itkeä vieraan sylissä, vanhemman on hyvä mennä tilanteeseen rauhallisena, niin vauvakin näkee ettei tässä ole mitään hätää.
Vauvan sekä pienen lapsen hoitoon jääminen voi välillä olla itkuista ja lapsi saattaa tuntea eroahdistusta näissä tilanteissa. Lapselle voikin ottaa hoitoon mukaan jonkin hänelle turvallisen lelun, josta hän saa turvaa vanhempien poissa ollessa. Vanhemman hyvästellessä lapsen, on tärkeää olla iloinen ja rauhallinen, jotta lapsi näkee että on täysin turvallista jäädä hoitoon.
Meillä molemmat lapset ovat kokeneet eroahdistus- sekä vierastamisvaiheita. Vauva-aikoina lapsille saattoi tulla itku ja ikävä heti kun katosi toiseen huoneeseen. Paljon kuljettiin perässä ja haluttiin tietää missä äiti on. Yleensä lapselle olikin hyvä ottaa lelut sinne missä itse on. Esimerkiksi ruokaa laittaessa sai kuitenkin rauhan ruuanlaittoon ja lapsi sai leikittyä samalla, kun hän oli lelujensa kanssa keittiössä. Esikoisella oli vauvana vierastamisvaiheita ja hän vierasti erityisesti vanhempia ihmisiä. Kuopuksellakin on ollut kertaluontoisia vierastamisia, mutta ei sellaisia että olisi pitempään vierastanut. Näihin vaiheisiin auttoi aika sekä edellä mainittujen keinojen käyttäminen.
Kaverisuhteiden ja leikin tukeminen
Lapsen kaverisuhteiden luominen tapahtuu yleensä leikin kautta. Aikuinen onkin tärkeä osa lapsen leikin tukemisessa, varsinkin kun lapsi on pieni ja harjoittelee vielä leikkitaitoja. Lapsen leikistä olen kirjoittanut laajemman postauksen Leikki on lapsen työtä. Lapset ovat erilaisia leikkijöitä sekä kaverisuhteet muodostuvat omalla tavallaan. Lapsen luonne voi vaikuttaa kaverisuhteiden luomiseen. Jos lapsi on ujo ja hänen on vaikea lähestyä muita lapsia, hän tarvitsee aikuisen tukea. Joillekin lapsille riittää muutama hyvä ystävä, kun taas osalla lapsista saattaa olla useampia kavereita. Aikuisen tehtävä on neuvoa lapselle, miten kavereiden kanssa ollaan ja näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä.
Kotona vanhemmat voivat opetella lapsen kanssa tunnetaitoja. Tunnetaitojen opetteleminen auttaa lasta kaverisuhteiden luomisessa sekä ristiriitatilanteiden selvittämisessä kavereiden kanssa. Tunnetaidoista kirjoitan myöhemmin oman postauksen. Kaverisuhteisiinkin kuuluu riitoja ja ristiriitatilanteita ja oikein selvitettynä ne varmasti lujittavat lasten välistä suhdetta. Isommille lapsille kannattaa antaa mahdollisuus itse löytää ratkaisu selvittää tilanteet. Pienemmät lapset tarvitsevat vielä aikuisen tukea ja aikuinen voi antaa myös vaihtoehtoja, joista lapset voivat itse valita mitä kannattaa tehdä. Esimerkiksi jos lapsilla tulee tilanne, jossa molemmat haluavat leikkiä samalla lelulla, voidaan sopia tietty aika jonka molemmat saavat lelulla leikkiä tai jos tällä tavalla ei onnistu, niin otetaan muita leluja leikkeihin, jotta ei jumituta siihen tilanteeseen ja leikki etenee. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät myös näissä tilanteissa.
Sisarussuhteiden tukeminen
Lapsen sosiaaliset taidot karttuvat myös sisarussuhteiden myötä. Vanhempana sitä haluaa tukea sisarusten välisiä suhteita niin paljon kuin mahdollista ja toivoo, että suhde säilyy pitkään. Nyt esikoisen ollessa 6 ja kuopuksen 2, niin heillä on alkanut muodostua hyviä leikkejä keskenään. Esikoinen keksii monesti heille leikin ja ohjaa kuopusta leikissä. Leikit saattavat olla melko pitkäkestoisia ja välillä on jopa hetkiä, ettei tarvitse mennä selvittelemään mitään kinasteluja. Heillä on nyt myös sellainen vaihe, että osaavat ärsyttää toisiaan, tietävät mistä toinen ei tykkää. Tietävät kyllä myös, mistä toinen tykkää ja heille on muodostunut yhteisiä juttuja ja salaisuuksia, joita ei muiden kanssa tehdä. Ristiriitatilanteisiin täytyy yleensä mennä avuksi selvittämään kinasteluita ja joissain tilanteissa sitten lasten onkin hyvä lähteä eri leikkeihin. Heidän välistä suhdetta ja sen kehittymistä on kyllä ihana seurata ja he ovat toisilleen kovin rakkaita.
-Saara