Tämä on jatko-osa aiemmin julkaisemalleni Lapsen tunnetaidot postaukselle. Edellisen postauksen luettuasi on helpompi siirtyä tämän tekstin pariin, jossa pääpontti on lapsen tunteiden säätely ja miten vanhempana tuen lasta.
Tunteiden säätely
Tunteiden säätely on osa lapsen tunnetaitoja. Tunteiden säätelyn pohjana on omien tunteiden tunnistaminen sekä niiden ymmärtäminen. Lapsi tarvitsee vanhemman ja aikuisen apua tunteiden säätelyn opettelussa.
Tunteiden säätely tarkoittaa sitä, että osaa säädellä tunteen kestoa ja voimakkuutta sekä millä tavalla tunteen purkaa ja tuo esille. Tunnesäätelyn tarkoituksena on oppia pilkkomaan omat tunteet sopivan kokoisiksi, jotta ne eivät käy ylivoimaisiksi, joka johtaisi esim. hallitsemattomiin tunteenpurkauksiin.
Lapsen tunnetaitojen opettelussa vanhemman vastuu on valtava. Ohjaamme lasta käsittelemään omia tunteita sekä näyttämään niitä samalla kun hallitsemme omia tunneilmaisuja. Onneksi on olemassa paljon apukeinoja/välineitä tunnetaitojen opettelemiseen. Tunnetaitokirjoja on olemassa niin vanhemmille kuin lapsille. Olen itse käyttänyt kotona sekä työssäni lasten kanssa Fanni kirjoja, joissa käsitellään tunteita sekä niiden säätelyä. Kirjoissa on tarina lapsen kanssa luettavaksi, tunnetaidoista kertova osio aikuiselle sekä harjoituksia lasten kanssa tehtäväksi. Molli kirjasarjassa käsitellään myös eri tunteita ja tunteiden säätelyä.
Tunnelämpömittari tunnetaitojen apuna
Esikoisella oli 4-5-vuotiaana vaihe, jolloin hänen tunteensa olivat voimakkaampia ja monessa tunneryöpyssä tarvitsi vanhemman apua tunteiden säätelyssä. Luultavimmin esikoisen elämässä olleet muutokset, kuten perheeseen syntynyt pikkusisko sekä päiväkodin vaihtuminen olivat osaltaan vaikuttamassa esikoisen tunnetaitoihin. Oli paljon uusia asioita, joihin täytyi sopeutua. Tuohon aikaan etsin paljon tietoa ja apukeinoja netistä sekä eri kirjoista. Yksi kirja oli suuri apu siihen vaiheeseen: Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari. Luimme esikoisen kanssa kirjaa ja teimme mukavia harjoituksia. Tunnelämpömittari tarkoittaa lyhykäisyydessään tunteen voimakkuuden mittaria. Se opettaa lapselle, että tunteet aaltoilevat ja lapsi ymmärtää omien tunteiden voimakkuuksia sen avulla. Tunne ei pysy koko ajan mittarin yläosassa vaan jonkun ajan päästä lähtee laskuun, johon voidaan käyttää apuna säätelykeinoja. Lapsen kanssa voidaan käydä läpi, mikä vaikuttaa siihen missä kohdin tunnelämpömittarissa ollaan.
Kun lapsen perustarpeet eli riittävä lepo, liikunta ja terveellinen ravinto ovat kunnossa on lapsi yleensä rentoutunut ja tyytyväinen. Silloin lapsen tunteiden voimakkuus on tunnelämpömittarin alaosassa. Jos taas lapsi on kuormittunut, väsynyt, ärtynyt tai huonolla tuulella tunteet nousevat voimakkaammiksi ja silloin lapsen tunteiden säätely on haastavaa ja hän tarvitsee vanhemman apua. Näissä hetkissä on hyvä tarkastella, mistä lapsen väsymys tai huonotuulisuus johtuu ja voisiko jollain arjen muutoksella vaikuttaa lapsen oloon, jonka myötä päästään taas tilanteeseen, jossa lapsi pystyy itse säätelemään omia tunteiden voimakkuuksia.
Apukeinoja vanhemmille
Kun lapsen tunteet ovat voimakkaita, hän esimerkiksi hermostuu jostain eikä itse pysty säätelemään tunnetta, vanhempi on lapsen tukena ja turvana tuntemassa tunnetta sekä auttamassa sen purkamisessa. Näihin tilanteisiin valmistautumista voi miettiä etukäteen. Miten haluan toimia tilanteessa, jossa lapsi menettää hermonsa eikä osaa itse säädellä tunnetta? Itse koen tärkeäksi olla tilanteessa rauhallinen enkä lähde lapsen tunteeseen mukaan. Jos itse on väsynyt ja kotona on toinen aikuinen, kannattaa välillä vaihtaa vuoroja.
Tarkastelen tilannetta myös lapsen osalta siten, että tarvitseeko ja haluaako hän, että olen lähellä tai kosketan häntä vai onko parempi, että otan hieman etäisyyttä ja kerron olevani lähellä. Joskus lapsi saattaa haluta rauhoittua omassa huoneessa itsekseen. Tällöin on hyvä antaa lapselle tilaa, mutta kertoa, ettei lähde mihinkään ja kun lapsi haluaa niin voi tulla syliin. Tilanteissa, joissa tunteet ovat voimakkaita ei kannata alkaa puhumaan tilanteen järkevyydestä ja mikä on oikein tai väärin. Tunteen ollessa voimakas lapsi ei pysty sisäistämään ”järkipuhetta” ja se saattaa lisätä tunteen voimakkuutta eikä auta lasta rauhoittumaan. Tietenkin rajat täytyy olla, ettei kehenkään satu tai mikään mene rikki. Järkipuhe on syytä jättää myöhempään hetkeen, kun tilanne on rauhoittunut. Tilanteen rauhoituttua on hyvä käydä läpi tapahtunutta ja keskustella mikä toiminta on oikein ja mikä väärin.
Huomaan itse ajautuvani joskus ajatukseen, että tunteen täytyisi mennä ohi mahdollisimman äkkiä. Varsinkin tilanteessa, jossa ympärillä on muita ihmisiä. Tämä kaikki taas johtuu täysin omista tuntemuksistani ja sitä minä itse voin työstää. Mikään kiirehän ei ole päästä siitä tunteesta eroon, koska miksi olisi. Emme me sitä tilannetta käy läpi muita varten. Tärkeintä on olla lapsen tukena sekä turvana, jotta lapsi saa rauhassa tuntea tunteensa.
Pelko
Lapsi voi kokea myös pelon tunnetta eri asioita kohtaan. Omien kokemusten pohjalta lapsen pelot on syytä ottaa tosissaan ja ymmärtää lasta. Vaikka jokin lapsen peloista tuntuu itselle pieneltä, lapselle se on iso asia. Kun lapsi saa avoimesti kertoa peloistansa, helpottaa sekin jo heti lapsen oloa. Lapselle tulee turvallinen olo ja hän kokee, että tulee kuulluksi oman tunteensa kanssa. Pelon tuntemukset vaihtelevat sekä muuttavat muotoaan. Itse koen välillä haasteita siinä, miten esikoisen kanssa puhun pelon kohteista. Tavoite on puhua totuuden mukaisesti, mutta kuitenkin niin, ettei asiat ruoki lisää lapsen pelkoa. Esikoisen pelon kohteet ovat muokkautuneet iän myötä oikeisiin olemassa oleviin asioihin, kun taas pienempänä ne pelon kohteet olivat yleensä ei olemassa olevia. Silloin oli paljon helpompi jutella lapsen kanssa pelon kohteista, koska ne eivät alun perinkään ole olemassa.
Ennakointi
Lapsen kanssa voi keskustella yhdessä tunteista ja tunteiden merkityksestä, jonka myötä kannattaa pohtia mikä voisi auttaa jos lapsi suuttuu tai on surullinen. Ennakointi auttaa huomattavasti, koska kun tilanne on päällä lapsi ei välttämättä itse osaa tai pysty kertomaan mikä häntä auttaisi, joten vanhempi voi ohjata lasta aiemmin käytyjen keskustelujen avulla. Ennakoiminen on myös tärkeää niissä tilanteissa, kun huomaa lapsen olevan väsynyt tai kuormittunut. Siinä vaiheessa voidaan lapsen kanssa ottaa jotain rauhallista tekemistä, jotta väsymys ei pääse lisääntymään ja lapsella säilyy edelleen jaksaminen ja voima omien tunteiden säätelyyn.
Tilanteissa, joissa lapsi tuntee tunnetta todella voimakkaasti eikä pysty säätelemään tunnetta, olen käyttänyt apukeinona hengitystekniikkaa. Ensinnäkin rauhallisesti hengittäminen on hyvä keino aikuiselle itselleen. Sen avulla pysyy rauhallisena sekä näyttää mallia lapselle. Kehotan lasta hengittämään oman hengitykseni tahdissa rauhallisia syviä hengityksiä. Joissain tilanteissa se auttaa, mutta ei aina. Toinen hyvä keino on pyytää lasta laskemaan kymmeneen.
Materiaalia
On olemassa myös pelejä, joiden avulla voi lasten kanssa tehdä tunnetaitoharjoitteluja. Pomenia satuseikkailu lautapelissä pääsee harjoittelemaan tunnetaitoja lapsen kanssa. Olen maininnut pelistä aiemmassa postauksessa Lasten saamia joululahjoja. Pomenia sarjaan kuuluu myös tunneseikkailukortit, joissa tutustutaan eri tunteisiin ja niiden säätelemiseen. Korteista on maininta postauksessa Mitä tehdä kipeän lapsen kanssa kotona?. Tunneseikkailukorteissa on paljon erilaisia tehtäviä tehtäväksi lapsen kanssa ja monessa niissä käydään läpi eri tunteita ja tunnustellaan lapsen kanssa miltä ne tunteet kehossa tuntuvat.
Kuulisin mielelläni sinunkin kokemuksia ja keinoja lapsen tunnetaitojen opetteluun liittyen, joten kommentoi ihmeessä!
Mukavaa viikon jatkoa kaikille! 🌞
-Saara