Viikonloppuna teimme lasten ja ystäväni kanssa retken museoon. Päivälevon jälkeen hyppäsimme bussiin, jossa söimme pienen välipalan ja matkasimme keskustaan. Pysäkiltä kävelimme melkein keskustan ytimessä sijaitsevaan Pohjois-Pohjanmaan museoon. Oli ihanan syksyinen ilma, välillä aurinko paistoi, ilma oli raikas, lehdet tipahtelivat puista. Kävelimme puistoreittiä, jossa huomasimme viereisessä vesistössä veden olevan korkealla ja joihinkin kohti hiekkatietä oli jonkin verran noussut vettä. Luultavasti padot olivatkin lähistöllä auki, koska vesi virtasi kovasti.
Museon pihalla kuului tuttu, iloinen tervehdys, kun ystäväni oli jo saapunut museolle. Lähdimme sisälle ja ensimmäisenä riisuimme ulkovaatteet naulakkoon. Meillä oli kärryt mukana, jotka saimme säilöön vastaanottotiskin takaosaan. Esikoinen muisti, että kesällä museossa oltiin etsitty leikkihiiriä näyttelyesineiden seasta ja näimmekin tiskillä lapun, että edelleen hiiret olivat siellä piilossa. Museoon ei ole pääsymaksua, joka on siis aivan huikeaa ja sekin osaltaan vaikutti siihen, että olemme jo lyhyen ajan sisällä käyneet museossa kahdesti.
Museon näyttelyt
Aloitimme museokierroksen ylimmästä kerroksesta, eli neljännestä kerroksesta. Museon ylimmässä kerroksessa on kahdella puolella näyttelyitä, joissa kerrotaan Oulun alueen entisaikojen kalastuksesta, tervanpolton historiasta, laivojen toiminnasta sekä reiteistä yms. Todella mielenkiintoista ja mielellään kävisin tuolla joskus ihan yksinäni, jotta saa ihan täysin keskittyä näyttelyyn ja lukea rauhassa kaikki. Esikoinen malttoi katsella pitempiäkin aikoja vanhoja tavaroita yms. Kuopuskin välillä pysähteli katsomaan, mutta lähinnä halusi jo edetä seuraavaan paikkaan.
Kolmannessa kerroksessa sijaitsee ParasRakas museo -labra, jossa oli mahdollista kirjoittaa/piirtää omia toiveita museonäyttelyihin/toimintaan liittyen. Pohjois-Pohjanmaan museo muuttaa vuonna 2026 eri paikkaan, joten tätä varten halutaan kuulla museokävijöitä ja osallistaa museotoiminnassa.
Toisessa kerroksessa päästiin tutustumaan 1900-luvun vaatemuotiin, huoneiden sisustuksiin, sen ajan ihmisten elämäntapoihin, leluihin yms. Tässä kerroksessa näyttelyyn oli myös piilotettu tietyn verran leikkihiiriä, joita lapset innostuivat etsimään. Tämän kerroksen näyttelyt olivat selkeästi lapsista mieluisia.
Alimmassa kerroksessa pääsee vielä tutustumaan Oulun pienoismalliin, metsän eläimiin ja minkälaista entisaikainen metsästys ja ylipäätänsä ruuan hankkiminen sekä valmistus on ollut. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee erityisesti lasten lempiasia, Leikkilä. Leikkilä on myös näyttely, mutta toiminnallinen sellainen. Lapset pääsevät leikkimään ja kuvittelemaan olevansa lapsia 1800-1900-lukujen vaihteen Oulussa. Leikkilässä voi pukeutua, laittaa asusteita sekä koruja, kalastaa, rakentaa junarataa, pitää teekutsut tai käydä vaikka markkinoilla. Näyttelyn toteutuksessa on käytetty paljon kierrätysmateriaaleja, joka on iso plussa. Unelmapaikka lapsille ja houkuttelee kyllä aikuisenkin leikkimään. Siellä olisikin aikaa vierähtänyt pitempikin tovi.
Museokäynnin jälkeen kävimme vielä syömässä lasten sekä ystäväni kanssa. Kaiken kaikkiaan mahtava kokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan museossa ja todella hyvä retkikohde lasten kanssa. Jos asut tai liikut Oulussa päin, suosittelen käymään! Lisää meidän reissuista ja retkistä löydät täältä.
-Saara