Kasvatus Vanhemmuus

Lapsuuden muistot

Mitä muistan lapsuudestani? Minun lapsuuden muistot ovat jotenkin melko vähäiset eivätkä niin selkeät. Se siis johtuu ihan omasta muistikapasiteetistani. 😀 Muistan siis todella hyvin sen, että lapsuus on ollut onnellinen ja kotona on ollut turvallinen ilmapiiri. Se on varmasti se tärkein asia. Muistan jonkun verran yksittäisiä hetkiä, joitain reissuja, mitä olen leikkinyt, ketä kavereita minulla on ollut, meidän perheen perinteitä esim. juhlapyhille ja lempileluja yms.

Ehkä lapsuuden muistot asettuvat enemmän kuvien ympärille. Yksi päivä mietinkin, että muistanko jotain hetkiä, joista ei olisi yhtään kuvia. Onko ne muistissa samalla tavalla kuin kuvien tuomat muistot? Päädyin siihen, että aika hatarat muistikuvat on mistään kuvaamattomista hetkistä eikä niitä hetkiä muista samalla tavalla ja niin tarkasti. Sen takia olenkin iloinen, että vanhempani ovat ottaneet paljon kuvia lapsuuden ajoiltani, jotta niiden avulla saa muistella. Ja kuinka mahtavaa, että kuvat on otettu filmikameralla. Ei ole ollut mitään haisua minkälaisia kuvia sieltä sitten tuleekaan ja on se yksi ainut hetki kun se kuva napataan. Ei ollut mahdollisuutta ottaa montaa kuvaa ja katsoa onko valaistus hyvä, ollaanko kaikki varmasti kuvassa ja hyvillä paikoilla tai minkälainen ilme on kelläkin. Oi niitä aikoja! 😄

Kaikki se lapsuudessa tapahtunut on tehnyt minusta minut. Muistotkin kertovat sitä millainen olen tai olen ollut. Lapsuuden muistot voivat kuitenkin myös vääristyä tai osa muistoista muotoutua sen myötä, mitä joku toinen on kertonut. Eli ne muistot eivät välttämättä kerro sitä, miten itse on asiat kokenut tai millainen oikeasti on ollut.

Mitä haluan, että omat lapseni tulevat muistamaan?

Haluaisin, että omat lapseni muistaisivat, kuinka onnellisia he olivat lapsuudessa ja heillä oli hyvä olla kotona. Kuinka heitä rakastettiin, kuunneltiin, tuettiin, ymmärrettiin ja kunnioitettiin. Haluan, että he muistavat, kuinka he saivat toteuttaa itseään, olla juuri sellaisia kuin ovat ja saivat näyttää tunteita. Ei lapsen tarvitse muistaa, mitä hän sai lahjaksi, paljonko hänellä oli leluja, missä kaikkialla reissuissa oli käyty tai mitä kaikkia tavaroita sai. Tietysti niitäkin asioita lapsen muistoihin jää ja niitä on sitten myöhemmin varmasti kiva muistella.

Lapselle jää varmasti myös muistoihin hetkiä, jotka eivät ole olleet välttämättä niin mukavia, mutta niistäkin hetkistä olisi kiva saada lapselle muisto siitä, että vanhemmat ovat olleet hänen tukena. Hänen ei ole tarvinnut selviytyä hankalista tai haastavista asioista yksin. Toivoisin, että lapseni muistaisivat niistä hetkistä turvallisen ja kehittävän tavan selvittää tilanne. Ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntäisivät näitä muistoja tilanteiden selvittämisessä myös omassa elämässään.

Muistelemisretket

Kävimme tuossa yksi päivä sellaisella muistelemisretkellä. Ajelimme pyörillä entisen kotimme ympäristössä, jossa olemme asuneet esikoisen ollessa 2-4-vuotias. Se aika sisältää niin paljon ihania muistoja, muutoksia elämässämme, uuden alkuja, päätöksiä, uusia tuttavuuksia, kauniita hetkiä. Oli todella mukava tehdä pieni retki vanhoihin maisemiin. Kiersimme meidän entisen kodin pihalla, esikoisen vanhan päiväkodin luona, läheisten kauniiden peltomaisemien lomitse ja kävimme leikkimässä läheisessä leikkipuistossa. Kaikki ne maisemat olivat esikoisellakin muistoissa. Hän muisteli matkan aikana eri tilanteita ja tapahtumia. Esikoinen muisti mm. sen, kun olimme kotona kertoneet hänelle, että hänestä tulee isosisko ja mitä tunteita se silloin herätti. 💛 Itsekin muistin kaikenlaisia hetkiä ja ne nostattivat kyllä tunteita pintaan.

Meidän muistihan toimii siten, että kun tulee paljon toistoja tai nähdään samoja paikkoja useampia kertoja, asiat jäävät paremmin muistiin. Kun esikoinen muistaa monia asioita edellisen kodin ajoilta, niin tullaan varmasti käymään useamminkin siellä ympäristössä muistelemassa, jotta ne ajat jäävät muistoihin pitemmäksikin aikaa. Me olemme kyllä paljon ottaneet kuvia ja teetättäneet niitä kansioihin, jotta lapset saavat jo tässä vaiheessa katsella kuvia ja muistella.

Onko sinulla jotain muistoja lapsuudestasi? Olisi kiva kuulla! 😊

Aurinkoista keskiviikkoa!

-Saara

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *