On olemassa sanonta leikki on lapsen työtä ja tottahan se on. Vaikka en itse koe, että lapset tekevät millään tavalla työtä, mutta tuo sanonta kuvainnollistaa sen, että lapsen ei muuta tarvitse tehdä kuin leikkiä. Lapsen tärkein tekeminen on leikkiminen. Jokaisella lapsella on oikeus leikkiä ja vanhemman tehtävä on turvata lapselle aika ja paikka leikille.
Leikki opettaa
Leikkiminen opettaa lapselle paljon asioita. Lapsen ajattelu, ymmärrys sekä puhetaidot harjaantuvat leikkiessä. Lapsi pääsee hyödyntämään omaa mielikuvitustaan ja kehittämään sitä. Leikkiessä lapsi yhdistää mielikuvituksen näkemiinsä ja kokemiinsa asioihin. Lapsi opettelee myös monipuolisesti tunteita ja niiden käsittelemistä leikkiessään. Toisten kanssa leikkiessä lapsi oppii myös leikin avulla sosiaalisia taitoja sekä erilaisia sääntöjä.

Vanhempi leikissä mukana
Koen, että vanhempi voi opettaa lapselleen leikkimistaitoja. Pienestä pitäen lapset oppivat esimerkin kautta, joten leikkimistäkin voi opetella katsomalla muista mallia. Tässä tulee esille myös varhaiskasvatuksen tärkeys, päiväkodissa lapsi pääsee leikkimään muiden lasten kanssa ja opettelemaan taitoja.
Leikin myötä vanhempi ja lapsi voivat käydä yhdessä läpi monia eri asioita esim. päivän tärkeitä tapahtumia, valmistautumista johonkin tulevaan, tunteita ynnä muuta. Lapsilla on niin hyvä mielikuvitus, että he kyllä osaavat johdattaa leikkimistä ja tarinankerrontaa, jos vaikka aikuisesta tuntuu ettei hän osaa leikkiä. Monesti lapselle riittää myös se, että vanhempi tulee sinne missä lapsi leikkii, on läsnä ja kiinnostunut. Sekin tukee lasta leikkimisessä.
Leikkiä voi monin eri tavoin yhdessä lapsen kanssa
Leikkiminen ei aina tarkoita sitä, että menet lapsen kanssa lattialle ja otat sen kuolaisen dubloukkelin käteesi, jolla alat leikkimään. Leikkiä voi myös muun muassa arjen ohessa. Meillä esikoinen usein leikkii jotain tarinaleikkiä arjen ohessa. Ne liittyvät yleensä johonkin ohjelmaan tai kirjaan, josta hän valitsee kuka on mikäkin hahmo ja sitten he menevät vaikka syömään tai ulos. Siinä on vanhemmankin helppo olla mukana ja esittää jotain roolia.
Leikkiin sisältyy niin paljon muutakin, voidaan pelata yhdessä, piirtää, askarrella, tehdä jumpparatoja ynnä muuta. Leikissä kaikki on mahdollista ja ikinä et voi leikkiä väärin. Paitsi tietenkin, jos lapsi haluaa leikin menevän eri tavalla kuin sinä, silloin leikit väärin. 😁
Lapsen omatoiminen leikki
Pienemmät lapset eivät malta kauaa aikaa leikkiä itsekseen ja tarvitsevatkin vanhemman tukea leikkimiseen. Tähän liittyykin se, että kun vanhempi leikkii lapsen kanssa, niin lapsi oppii leikkimään ja sen myötä malttaa myöhemmin leikkiä myös itsekseen kun sen taidon taitaa. Yhden hyvän vinkin olen oppinut lapsen omatoimisen leikin tukemiseen. Vanhempi voi laittaa lapsen leikin alulle esimerkiksi lapsen ollessa päiväunilla ja kun lapsi herää, hän pääsee leikkimään vanhemman alulle laitetun leikin pariin. Se motivoi lasta leikkimään itsekseen.

Leikin hyödyntäminen
Olen hyödyntänyt lasten kanssa leikkimistä useaan otteeseen. Esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi on jo vähän väsynyt tai kyllästynyt, mutta pitäisi vielä hetki jaksaa. Tällaisia tilanteita meidän perheessä saattaa olla silloin, kun olemme kaupassa tai kävelemässä paikasta a paikkaan b. Näiden tilanteiden tullessa otan 6-vuotiaan esikoiseni kanssa arvuutteluleikkiä. Siinä siis arvuutellaan vuorotellen sanoja, joskus otetaan joku kategoria, mutta yleensä mennään esikoisen sanoin ”ihan mitä vaan” tyylillä. Tällä tavalla lapsi yllättäen jaksaakin vielä hetken kävellä kaupan hyllyvälejä edestakaisin.
Tässäkin on ihan rajattomasti vaihtoehtoja, joita voit toteuttaa. Automatkatkin saattavat joskus olla melko tylsiä, joten niihinkin hetkiin voi hyödyntää leikkejä, esimerkiksi laskea montako punaista autoa tulee vastaan. Omassa lapsuudessani automatkoilla oma isäni teki monesti minulle väärinpäin sanojen arvuuttelua. Nekin olivat hauskoja.
Kiitos kun jaksoit lukea, mukavaa päivää!
-Saara