Lapsen Itsetunto kehittyy koko ajan ja aikuisuudessakin opimme uusia puolia sekä ominaisuuksia itsestämme. Pystymme myös kehittämään itseämme, jonka myötä itsetuntommekin kehittyy.
Mitä tarkoitetaan lapsen itsetunnolla?
Lapsen itsetunto tarkoittaa sitä, että hän tuntee ja hyväksyy itsensä. Lapsen hyvän itsetunnon kehittyessä hänen tuntemuksensa itsestään ovat positiivisia ja totuudenmukaisia sekä hän tulee tunnistamaan omat taitonsa ja ominaisuutensa. Tähän postaukseen olen koonnut ajatuksiani lapsen itsetunnon kehittymisestä, miten vanhempana voin tukea lapsen itsetuntoa.
Itsetunto kehittyy jo vauvasta, jolloin itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa lapsen kasvuympäristö. Kun kasvuympäristö on turvallinen ja vauvan tarpeisiin vastataan, hän oppii tuntemaan itsensä ja luottaa siihen, että hänen on turvallinen olla. Lapsi myös peilaa itseään vanhemman reagoinnista ja käytöksestä. Kun vanhempi puhuu lapselle kunnioittaen ja positiiviseen sävyyn, heijastaa lapsi itsensä vanhemmasta positiivisin sävyin. Jos taas vanhempi reagoi vihaisesti tai vähättelevästi, heijastuu lapsen minäkuva hänelle negatiivisin sävyin. Vanhemman ajatukset ja puheet itseään kohtaan ovat mallina lapselle. Kun itsetuntoinen vanhempi puhuu kauniisti itsestään ja arvostaa itseään, alkaa lapsikin kohdella itseään samoin. Sen takia onkin tärkeää miettiä millä tavalla puhuu itsestään lasten kuullen.

Miten voin vanhempana tukea lapsen itsetuntoa?
Vanhempana voin tukea lapsen itsetunnon kehittymistä monin eri tavoin. Tärkeintä on olla rakastava ja turvallinen vanhempi. Kun lapselle näyttää kiintymyksen ja rakkauden, on hänellä rakastettu olo ja sitä kautta hän kokee itsensä hyväksytyksi sekä arvokkaaksi. Lapsen kannustaminen ja tukeminen auttavat lapsen itsetunnon kehittymisessä. Jos lapsi on epävarma, ujo tai epäileväinen omiin kykyihinsä, on vanhemman hyvä olla kannustava ja rohkaista lasta. Näin lapsi oppii tunnistamaan omat taitonsa ja ominaisuutensa.
Omassa vanhemmuudessani haluan lapsilleni osoittaa, että olen ylpeä heistä ja kehun heitä siten, ettei lapselle tule sellainen tunne, että kehut pitäisi jotenkin ansaita. Kehuminen voi liittyä aivan perusasioihin arjessa ja onkin hyvä antaa kehuja hetkissä, joissa lapsi ei sitä välttämättä edes odota. En myöskään halua, että lapselle tulisi sellainen olo, että hän haluaa olla mieliksi vanhemmilleen. Ei sen takia kuulu tehdä asioita. Vaan hoksaisi muuttaa käytöstään juurikin siihen tilanteeseen liittyen. Jos lapsi on esimerkiksi suuttuessaan heittänyt lelun, ei lapsen tule muuttaa toimintaansa sen takia, että olisi mieliksi vanhemmalle tai saisi hänet hyvälle tuulelle, vaan siksi, ettei lelun heittäminen satuta toisia tai riko paikkoja. Ja sen myötä voidaan keksiä jokin vaihtoehtoinen tapa purkaa omaa suuttumuksen tunnetta. Lapsen tunteiden säätelystä olen kirjoittanut erillisen postauksen, jonka löydät täältä. Tunteiden salliminen ja hyväksyminen ohjaavat myös lasta tuntemaan itsensä ja lapsen kehuminen vie itsetuntoa positiiviseen suuntaan.

Arvostus ja rajat
Lapsen itsetunto kehittyy ja kasvaa myös sen myötä, kun vanhempi osoittaa arvostusta lasta kohtaan. Arvostuksen osoittamiseen liittyy se, että lapsi tulee kuulluksi ja hänenkin mielipiteellä on väliä sekä vanhempi on kiinnostunut lapsen asioista. Lapsi saa toteuttaa itseään ja olla oma itsensä. Hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittää itseään. Lapsen on hyvä saada kehittää omia ongelmanratkaisutaitoja, jotta hän oppii itsestään ja omista rajoistaan.
Sääntöjen ja rajojen asettaminen tukee turvallista lapsuutta. Ne ohjaavat lasta myös itsetunnon löytämisessä. Jos lapsi saisi itse tehdä kaikki asiat omien mielihalujensa mukaan, hänen itsetunnostaan saattaisi kehittyä epätodenmukainen. Lapsen on hyvä kokea myös pettymyksiä, jotta hän oppii tuntemaan ja säätelemään erilaisia tunteita.
Mahdollisuus omatoimiseen ja itsenäiseen tekemiseen
Kun vanhempi antaa lapselle mahdollisuuden omatoimiseen ja itsenäiseen tekemiseen, vahvistaa se lapsen kokemuksia itsestään. Näin lapsi kokee myös onnistumisentunteita, jotka vahvistavat itsetuntoa ja tuovat rohkeutta. Itsenäisen tekemisen myötä lapsi huomaa asioita, joita osaa ja missä on taitava. Lapsen kasvaessa hän itsekin haluaa ja vaatii asioita, joita haluaa tehdä itsenäisesti ja näissä tilanteissa kannattaakin olla tarkkana ja vanhempana antaa lapselle mahdollisuus. Ja kokeilemisen jälkeen huomataan, että hyvinhän se onnistui itsekseenkin tai että nyt tämä jäi kokeilutasolle, mutta kokeillaan myöhemmin uudestaan josko sitten onnistuisi.
Tässä esimerkkinä joitakin meidän perheessä toteutuneita itsenäisiä tekemisiä, joita lapset ovat itse ehdottaneet haluavansa tehdä. Ensimmäisenä tulee mieleen tiskikoneen tyhjentäminen. 2-vuotiaskin on halunnut itse tyhjentää tiskikonetta ja siihen on mahdollisuus annettu. Sen jälkeen hän on silmät kirkkaina tokaissut ”minä osaan”. 😄 Molemmat lapset haluavat monesti valita vaatteensa ja sitä myötä pääsevät myös toteuttamaan itseään. Esikoinen haluaa auttaa kuopusta monenlaisissa asioissa mm. vaatteiden päälle laitossa, maidon kaatamisessa. Myös me vanhemmat annamme lapsille tehtäviä, joita toteuttaa itsenäisesti ja yleensä ne otetaan mielellään vastaan.

-Saara