Kasvatus Vanhemmuus

Lapsen käyttäytyminen

Meidän jokaisen käyttäytymistä ja toimintaa ohjaa monesti jokin taustalla oleva asia. Ihmisen käytökseen saattaa vaikuttaa esim. vireystila, luonteenpiirteet, temperamentti, ulkoiset ärsykkeet, aiemmat kokemukset, traumat, tunteet, opitut taidot ja tavat yms. Näillä edellä mainituilla asioilla on vaikutusta käytökseemme ja toimintaamme. Ja kun käymme näitä asioita läpi, tutustumme itseemme ja saamme tukea ja esimerkkejä, muuttuu mahdollisesti käytöksemmekin. Tulen tässä postauksessa pohtimaan miten lapsen käyttäytyminen näkyy taustalla vaikuttavien asioiden johdosta, mitä tarkoitetaan hyväkäytöksisyydellä, mitä odotuksia vanhemmilla saattaa olla lapsen käyttäytymiselle ja mitkä asiat minuun vanhempana vaikuttaa, jos lähden muuttamaan lapsen käyttäytymistä.

Mitkä asiat ohjaavat käyttäytymistä?

Vireystila

Meidän jokaisen käyttäytymistä ohjaa vireystila. Jos lapsi on virkeä ja nukkunut hyvin, jaksaa hän paremmin keskittyä ja kuunnella ohjeita, jonka myötä lapsen käyttäytyminen on erilaista verraten silloin, jos on väsynyt.

Luonteenpiirteet sekä temperamentti

Luonteenpiirteemme sekä temperamentti ohjaavat sitä, millä tavalla käyttäydymme. Jos lapsi on ujo, hän on ehkä vetäytyneempi sosiaalisissa tilanteissa ja odottaa eikä lähde itse spontaanisti kysymään kaveria leikkeihin.

Tunteet

Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme. Käytöksemme pohjautuvat monesti johonkin tunteeseen. Tunne ohjaa meitä mahdollisesti sanomaan tai tekemään jotain. Jos lapsi tuntee harmitusta ja ärsytystä eikä pysty säätelemään tunnetta, ohjaa tunne hänen käytöstään. Lapsi saattaa lyödä toista lasta, sanoa jotain ikävää yms. Tunnetaidoista olen kirjoittanut aiemmin kaksi postausta Lapsen tunnetaidot ja Lapsen tunnetaidot osa 2, tunteiden säätely

Aiemmat kokemukset ja traumat

Se, mitä olemme kokeneet aiemmin ohjaa käyttäytymistämme. Esimerkiksi, jos ihminen on kokenut tulevansa hylätyksi tai petetyksi, voi hänen olla hankalaa päästää myöhemmin muita lähellensä ja avautua.

Opitut taidot ja tavat

Se, mitä lapsena opimme, ohjaa käytöstämme myös myöhemmin. Kun esim. lapsena opimme kunnioittamaan muita ja tiedämme, miten muita kohdellaan, näkyy se elämässämme myöhemminkin.

Hyväkäytöksinen lapsi

Yleisestihän hyväkäytöksisellä tarkoitetaan sellaista, joka omaa kohteliaat tavat. Mutta se, mitä muuta se pitää sisällään, on asian ilmaisijasta kiinni. Ihan varmasti me jokainen ajattelemme hyväkäytöksisyydestä eri tavoin. Jollekin hyväkäytöksinen saattaa tarkoittaa sitä, että esim. konsertissa istutaan hiljaa paikoillaan tai kaupassa kävellään rauhallisesti muita häiritsemättä. Eli ihminen yleensä määrittää itse, mitä sillä sanalla tarkoittaa.

Koen, että jokainen lapsi käyttäytyy juurikin sillä tavalla, miten taustalla olevat asiat häntä ohjaavat ja minkälaisen mallin sekä opin hän on saanut kotoa. Koen tärkeäksi opettaa lapsille kohteliaita tapoja, muun muassa anteeksipyyntö, kiittäminen sekä tervehtiminen. Haluan, että lapset ymmärtävät näiden asioiden merkityksen etteivät ne ole vain sanoja ilman oikeaa tarkoitusta. Eli oikeasti pysähdymme miettimään tilanteissa, joissa olisi tärkeää pyytää anteeksi tai mistä asioista ja miksi olemme kiitollisia. Anteeksipyyntö ei välttämättä tarvitse toteutua anteeksi -sanalla, vaan empaattisuuden ja anteeksipyynnön voi osoittaa myös muilla tavoin. Joskus lapsi saattaa itse hätkähtää, jos on esim. satuttanut toista tai pahoittanut toisen mielen, jonka seurauksena ryntää heti halaamaan tai lohduttamaan kaveria. Tämä on jo selkeä anteeksipyyntö ja lapsi on huomannut tilanteessa itse, mitä hänen tekemästään asiasta seurasi. Tilanteen jälkeen voi antaa lapselle palautetta hänen toiminnastaan.

Lapsen käyttäytyminen ei ole tahallisesti ikävää käyttäytymistä. Lapsi ei toimi ikävästi tahallaan, vaan yleensä taustalla on jokin toinen asia. Joissain tilanteissa meillä kotona esikoinen hakee huomiota ikävällä käyttäytymisellä esim. härnäämällä pikkusiskoa tai tekemällä jotain mikä ei ole sallittua. Tällähän lapsi monesti sen vanhemman vahvan reaktion ja huomion saa. Tämä lapsen käyttäytyminen nousee pintaan silloin, kun esikoisella on tylsää ja vanhemmalla on jokin oman asian tekeminen tai ruuanlaitto tms., jolloin ei pääse touhuilemaan esikoisen kanssa. Yleensä tilannetta helpottaa se, että pyytää esikoisen mukaan ruuanlaittoon, keksii jonkin tekemisen tai keskeyttää hetkeksi omat asiat ja menee vaikka lukemaan kirjaa yhdessä.

Vanhemman odotukset lapsen käyttäytymiselle

Luulen, että moni vanhempi laittaa odotuksia lapsen käytökselle eri tilanteissa. Saatetaan ajatella jostain käytöksestä toivotulla tavalla ja toisesta taas ei-toivotulla. Nämä odotukset varmasti myös luovat sen kuvan ajatellaanko, että lapsi on hyväkäytöksinen vai ei. Odotusten laittaminen lapsen käytökselle on joissain tilanteissa tärkeää lapselle itselleen. Kun me aikuiset ohjaamme lasta tilanteissa siihen kuuluvalla tavalla, lapsi oppii ja myöhemmin itse tunnistaa ja tiedostaa miten esim. kaverin kanssa toimiessa on kaverisuhteelle parhain tapa toimia. Kunhan vanhemman odotukset huomioivat myös muutkin tekijät eli juurikin ne asiat, jotka siihen käytökseen vaikuttavat.

Itse olen joskus odottanut lapselta tiettyä käytöstä esim. kaupassa käydessä ja luonut ne odotukset omissa ajatuksissani. Kaupassa ollessa nämä odotukset eivät olekaan täyttyneet. Ja kauppaepisodin jälkeen tuli huomattua, että lapsihan olikin todella väsynyt, joten hänen vireystila ei ole kykenevä sellaiseen käytökseen, jonka odotukset olen luonut. Näistä tilanteista oppii ja niiden myötä odotukset käyttäytymiselle vähenevät. Joihinkin paikkoihin tai tilaisuuksiin mennessä, voi lapsen kanssa käydä jo etukäteen läpi, että millä tavalla kyseisessä paikassa olisi hyvä toimia. Esim. kirjastot, uimahallit, juhlatilaisuudet yms. Näin lapsi saa etukäteen jo itsekin miettiä asiaa.

Yksi iso tekijä lapsen käyttäytymisessä on myös vanhemman esimerkki. Kun vanhempi käyttäytyy ja toimii tilanteessa jollain tietyllä tapaa, lapsi ottaa mallia ja käyttäytyy itse samalla tavalla. Tähän voisin kertoa yhden esimerkin, joka meillä näkyy välillä arjessa. Me syömme yleensä jokaisella ruokailulla yhdessä. Välillä esikoinen ei malta istua ruokailuhetkeä aloillaan ja hänellä tulee mieleen jokin asia, joka juuri siinä hetkessä olisi hyvä katsoa. Olen huomannut, että teen itse samaa. Ruokailun aikana saatan käydä katsomassa jonku asian tai haen jääkaapista jotain yms. Joten en voi olettaa että lapsi istuisi koko ruokailua pöydässä, jos en sitä itsekään tee. 😄 Kyllähän sitä lapsilla ja aikuisilla on eri säännöt ja tavat toimia erilaisissa tilanteissa, mutta juurikin tästä esimerkistä huomaa sen, että esikoisen ruokailuhetkiin on selkeästi vaikuttanut myös minun käyttäytymiseni.

Lapsen käyttäytymisen tietoinen ohjaaminen

Lapsen käyttäytymisen tietoinen ohjaaminen muuttaa lapsen käyttäytymistä. Sen takia olisikin hyvä miettiä, mitkä asiat vaikuttavat meihin vanhempiin, jolloin alamme ohjaamaan lapsen käytöstä. Onko tilanne sellainen, että vanhempi ohjaa lapsen käytöstä ulkopuolisten ihmisten takia. Vaikuttaako vanhemman omat tunteet siihen, että alkaa ohjaamaan lapsen käytöstä. Onko käyttäytyminen sellaista, että se vaatii ohjaamista toiseen suuntaan vai onko käytös vain tämän hetkisestä tilanteesta johtuvaa? Ohjataanko lapsen käyttäytymistä kasvatuksellisista syistä vai jonkin muun asian takia? Näitä asioita pohdin monesti itsekin. Aikaisemmin itselläni on vaikuttanut se muiden ihmisten läsnäolo ja jotenkin heidän takia on tullut puututtua lapsen käyttäytymiseen. Näin vuosien äitiyden edetessä on oppinut siihen, että pystyy tarkastelemaan tilannetta lapsen puolelta eikä miettimään ympäristön takia.

Joskus myös omat tunteeni vaikuttavat lasten käyttäytymisen ohjaamiseen, esim. jos itse on väsynyt ja kovat äänet eivät tunnu hyvältä, tulee puututtua herkemmin lasten leikkimiseen ja äänen volyymiin. Sehän on täysin ymmärrettävää, mutta tällaisessa tilanteessa voisin esim. itse asettua sellaiseen paikkaan, jossa äänet eivät häiritse tai laittaa vaikka kuulokkeet korville, jotta lapset saisivat jatkaa kuitenkin omia leikkejänsä.

Tällaisia ajatuksia ja pohdintoja tällä kertaa. Kiva, jos luit ja olisi mukava kuulla ajatuksiasi, joten jätä ihmeessä kommentti! Mukavaa sunnuntaita! 😊

-Saara

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *